Kuivakakku. Ei ihan mun lemppari juttuja, mutta sillon tällön tulee mieleen, että kokeilenpa. Hyvin tehty, perinteinen tiikerikakku on toki aina hyvä, mutta koska leivonnan suhteen minulla on seikkailumieltä etsiä uusia (tai vanhoja) reseptejä ja kokeilla eri asioita, lähdin taas etsimään seuraavaa reseptiä testattavaksi.
Tämä Pähkinäinen raparperikakku ohje löytyi kirjasta Parasta kotiruokaa (Aura Liimatainen). Pähkinän ja raparperin lisäksi tässä reseptissä kiinosti miten mahtaa kermaviili toimia kuivakakkutaikinassa. Pakastimessa oli pikkurasia edellis kesän raparperia, joten nyt tuli käyttöä niillekkin 😊
Ohje:
150g margariinia tai voita (käytin margariinia)
1dl hasselpähkinöitä
2½dl hyvin pieniä raparperinpaloja
4dl vehnäjauhoja
1tl soodaa
1tl leivinjauhetta
1tl vanilliinisokeria
2 kananmunaa
2½dl fariinisokeria
1tlk (2dl) kermaviiliä
Vuokaan:
margariinia tai voita
korppujauhetta
Valmistus:
1.Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele ja jauhota suuri rengasvuoka.
2.Sulata margariini ja hienonna pähkinät. Sekoita pähkinärouhe, vehnäjauhot, sooda, leivinjauhe ja vanilliinisokeri pienessä kulhossa.
3.Vatkaa munat ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää sulatettu margariini, kermaviili ja raparperit.
4.Sekoita jauhot varovasti joukkoon ja kaada taikina vuokaan.
5.Paista kakkua uunin alatasossa noin 50 minuuttia. Kumoa kakku vähän jäähtyneenä.
Jälkipuheet
Otin raparperit pakkasesta sulamaan muutama tunti ennen leivontaa. Koska ohjeessa luki hyvin pieniä raparperinpaloja, pienin niitä veitsellä vielä entisestään. Tässä kohtaa huomasin, että kohmeiset raparperit oli huomattavasti mukavampia käsitellä, kuin jo sulaneet vetiset palat. Eli, jos tarvitsee pilkkoa pakastettua raparperia on se helpompi hoitaa hieman jäisenä!
Kaupan pähkinähyllyllä olikin mietintä valitsenko kokonaiset hasselpähkinät vai pähkinärouheen. Pähkinärouhe olisi ollut vähän pienemmässä pussissa ja hieman edullisempi, mutta koska kauppalapussa luki vain hasselpähkinät, päädyin ostamaan kokonaisia. Ihan turhaan. Helpompi tietenkin olisi ostaa suoraan rouhe 😁 Tämä kirja on vuodelta 2001 ja pitäisi olla aina hoksottimet näissä, että kauppojenkin valikoima on vuosien varrella kehittynyt ja kokonaiset pähkinät saa tietysti nykyään valmiiksi käsiteltynä. No onnistuu se näinkin ja pähkinät tuli kyllä hienonnettua. Jos ei lopuille pähkinöille löydy käyttöä täytyy viedä ne vaikka linnuille 😅
Taikinan valmistus sujui hyvin. Tähän kakkuun tulikin fariinisokeri yleisemmin käytetyn valkoisen sijaan. Antaahan se kakulle vähän väriä ja makua. Laitoin taikinan yleiskoneessa alulle ja kun muut ainekset oli sekoitettu, pyörittelin kuivat aineet puuhaarukalla joukkoon.
Korppujauhoja ei kaapista nyt löytynytkään, joten voitelin vaan vuoan ja kaadoin taikinan siihen. Paistoaika 50 minuuttia piti hyvin paikkansa. Annoin kakun hieman jäähtyä, ennen kun kumosin sen lautaselle. Kakku tulikin aika hyvin vuoasta ja näytti hyvältä ja tasaisesti paistuneelta.
Tykkäsin kakun koostumuksesta. Siinä oli pinnassa pientä rapeutta, mutta itse kakku oli ihanan pehmeä, eikä se päivienkään kuluessa pahemmin kuivahtanut. Päättelisin tästä, että kermaviili kuivakakkutaikinassa on siis ihan toimiva juttu! 😊 Ja vaikuttaisikohan kakun mukavaan pehmeyteen myös fariinisokeri, onhan se kosteampaa kuin valkoinen sokeri.
Makumaailma ei sen sijaan ollut kovin ihmeellinen. Raparperia en maistanut kakussa juuri ollenkaan. Olisiko palat sittenkin pitänyt olla isompia… Tai raparperia enemmän? Koska nyt kävi niin, että pähkinä jyräsi raparperin 6-0. Nimeäisin siis tämän kakun uudestaan pähkinäkakuksi! Ehdottomasti kakku oli kuitenkin ihan syötävää ja toimiva resepti ainakin mikäli pitää pähkinästä 👍 Kuivakakkujen ystävää minusta ei kyllä tullut vieläkään 😅
Ensi kerralla tehdään kääretorttu!